Ei se reilu peli, vaan...

Ei täällä ainakaan kilpailemista pelätä. Suurin osa ensimmäisestä viikosta on mennyt erilaisten kisailujen parissa. Ensinnäkin fuksiryhmien kesken kisataan paremmuudesta ja myöskin koulutusohjelmat kisaavat keskenään. Tämän lisäksi vielä nollat vs isot kamppailu käy kuumana. Muutamia kuvallisia todisteita aiheesta, kaikki viimeisen viikon ajalta.

Tässä kerätään fuksiryhmälle pisteitä muodostamalla hallituksesta sanoja (lapuissa lukee parhaillaan styrelse, vaikkei sitä näekään).

Pisteitä on kerätty pitkin viikkoa myös ennalta määrättyjä tehtäviä suorittamalla, tässä ihmispyramidi.

Tässä puolestaan ryhmien parhaista koostuva edustusjoukkue kisaa kapteenin tittelistä jännittävässä tehtävässä, jossa piti muunmuassa noukkia omena ja kuljettaa pulloa vyötärölle sidotun tamponin avulla. Kyseinen edustusjoukkue pääsi sitten osallistumaan Filosofiska Spelen -turnaukseen, jossa eri koulutusohjelmat kilpailivat yhdessä jos toisessakin lajissa. Suurimman osan ajasta olin IKEAssa ostamassa sänkyä, mutta ehdin nähdä muutaman lajin.

Riviin järjestäytyminen kaljakorien päällä oli helpommasta päästä. Jännyyttä taas tarjoili suck and blow (Clueless, anyone?).

Koska ollaan ruotsissa eikä ketään saa syrjiä sukupuolen tähden, joukkue ei istunut tyttö-poika-tyttö-poika-järjestyksessä. Joskus kortti tippui.

Yleisön ilmeet olivat ihan parhautta.

Tänään sitten pelattiin bränbollia, jokin periruotsalainen adaptaatio pesäpallosta jossa ei ole lukkaria ja ulkokentällä pelaavat eivät käytä räpylää. Nollat vastaan fadder&fadderister (isot ja ftmk/htmk). Taitaa olla aika puhdistaa kameran kenno, kun katsoo taivasta näissä kuvissa.

Hävisimme täpärästi, lähinnä siksi että pisteitä laski vastapuolen edustaja, joka sopivasti katsoi muualle aina kun isot fuskasivat.. Moraalinen voitto on kuitenkin meidän! Vakava laji, muuten, katsokaa vaikka lyöjän ilmettä.

The Pretenders

Joukossamme on soluttautujia! Täällä tämä klassinen jäynäysmuoto on viety täällä askelen pidemmälle kuin mitä olen Otaniemessä nähnyt. Ihan parhautta!

Täällä vuosi alkaa aina nimenhuudolla (upprop), johon soluttautujat saapuivat myös kuin parhaatkin fuksit. Ilmeisesti osaston kanssa oli aiemmin sovittu jo, että heidän tekaistut nimensä ovat myös listassa, sillä heidänkin nimensä huudettiin. Fuksiryhmiin jako oli tapahtunut jo etukäteen ja heidät kaikki oli jaettu eri ryhmiin. Kaikki, joiden tähän asti tiedän paljastuneen, olivat hieman erikoisia tapauksia. Oli ensimmäinen paljastunut, musiikki-intoilija Jan-Brynolf, joka kantoi äänirautaa jatkuvasti mukanaan ja vastasi usein laululla. Pukeutui aina pukuun ja kravattiin.

Eric kurlaa kappaletta Sommartiden.

Oli omassa ryhmässäni ollut vampyyrinörtti Eric, joka oli korvauttanut kulmahampaansa hieman pidemmillä vastaavilla, pukeutui mustaan ja punaiseen ja käytti mustaa sateenvarjoa aina joutuessaan aurinkoon. Ja oli hippijätkä, jonka nimeä en muista, joka pukeutui pitkiin hippimekkoihin ja pääpantaan.

Ainoa kuva jonka löysin hippijätkästä

Kahden jälkimmäisen paljastumisen aikaan olin IKEAssa käymässä, mutta Jan-Brynolf ainakin lähti komeasti.

Kuvassa Jan-Brynolf hetkiä ennen paljastumistaan.

Erään iltapäivän aktiviteettien jälkeen meidät vietiin auditorioon syömään sponssiruokaa (jee!) ja siellä oleillessamme paikalle ilmaantui muukalainen, joka syytti Jan-Brynolfia petturuudesta ja heilutteli uhkaavasti haalareita tämän nenän edessä. Pienen oopperahenkisen kohtauksen jälkeen Jan-Brynolf lähti pois auditoriosta...

..ja palasi hetken päästä omissa vaatteissaan, parta ajettuna ja uusissa silmälaseissa vuolaiden anteeksipyntöjen kera. Tahtoo toteuttamaan samanlaista!

Ugh! Tömps, tömps, tömps, tömps.

Nysse alko, koulu siis. Lukuvuosi on täällä hämmentävän pitkä, alkaa 17.8. ja vikat tentit on joskus 13.6. tai niillä main. Joululomaakin vaan parisen viikkoa. Mitä ihmettä kaikella sillä ajalla tehdään?

Ensimmäisinä viikkoina ei onneksi opiskelu pääse liikaa painamaan, luentoja ja labroja on kahdesta viiteen tuntia päivässä ja lopun aikaa riittää aktiviteetteja ainejärjestön (sektion) puolesta. Tänään illalla on faddermiddag (päivällinen isoryhmän kanssa), huomenna "kul på Campus", keskiviikkona Sightseeing, torstaina ensimmäiset isot bileet, KravallEtt, ja perjantaina intrositsit. Phew. Tänään aamulla oli ensimmäiset alkulöpinät, isoryhmiin jako ja paljon palloilua ympäri kampusta. Joidenkuiden opiskelu on alkanut jo viikko sitten, joten kampuksella riittää nähtävää ja ihasteltavaa. Ainejärjestöillä on omat teemansa nolle-P:n aikaan (ja ehkä muulloinkin, emmäätiiä) ja muunmuassa isohenkilöt ovat jollain tavalla pukeutuneet aiheeseen liittyen. Meillä teemana on Playa del KogVet ja kampuksella näkyi muunmuassa GhostBusters ja Pulp Fiction -henkisiä ryhmittymiä. Hauskimpia kuitenkin ovat jonot, joiden funktiota en ole vielä täysin selvittänyt. Ympäri rakennuksia ja pihalla kiertelee viiden-kymmenen hengen joukkioita marssimalla tahdissa peiliaurinkolasit päässä ja yrmeä ilme naamalla. Kampuskierroksen aikana osuimme keskelle jotain suurempaa jonojen kokousta.

Joukossa oli jedejä

skotteja

faaraoita ja muuta mukavaa.

Etenkin nämä mustahuppuiset pikkutuoliensa kanssa olivat hellyttäviä. Ehkä arvoitus jossain vaiheessa selviää..

No worries, they sell kossu

Perillä! Netti toimii ja tavarat päätyivät autosta ylimpään kerrokseen varsin sutjakasti.

Kämpän varsinainen vuokralainen oli ihastuttavan perusruotsalainen, kaikki oli "mycket bra" ja "härligt". Huone on varsin mukavan kokoinen ja todella valoisa. Keittiö oli hinkattu viimeisen päälle puhtaaksi ja silti siellä oli kuulemma "kauhea kesäsiivo". Hyveellistä vaikutelmaa lieventämässä kulmassa oli varsin vakuuttava baaritiski, vaikka hyllyt olivatkin melko tyhjiä. Kämppiksistä tsekattu jo 3/4, yhden kanssa keskustelin pitkät pätkät ruotsiksi. Tai luulen että kyseessä oli keskustelu, vaikken ihan kaikkea vastauksista ymmärtänytkään. Kuvia yleisistä tiloista kunhan siellä ei ole joku kokkaamassa, ruotsikiintiö päivältä alkaa olla täysi.

Eilen käväisin seikkailemassa keskustassa. Seikkailumaisuutta lisäsi menomatkalla yksi eksyminen, yksi niskaan hyökännyt sadekuuro joka toi perässään yhden kaatosateen sekä yksi tyhjä pyörän kumi. Kuvasaldo jäi varsin köyhäksi mutta sain kuin sainkin hälvennettyä suuren huolenaiheen: systembolagetissa myydään kossua, myös perhepullossa. Huomenna lähden uudelle seikkailulle ja tällä kertaa saan ehkä oppaan mukaan.

Vi hörs!

The first of many firsts and the last of many lasts

Matkalla! Seikkailuvarpaita on kutitellut jo jonkin aikaa ja samalla on ollut olo kuin likinäköisellä kymmenen metrin hyppytornissa. Tähän asti hypyt kymmenestä metristä ovat menneet ihan hyvin, mutta juuri ennen hyppyä iskee aina epäilys, kun vesi näkyy vain sumuna. Tätä loikkaa puidaan sitten vähän enemmänkin, kuvin ja ei-kuvin. Ensivaikutelmia Ruotsinmaalta heti kun pääsen käsiksi paikalliseen nettiin.